9.8.07

RAKKAUS ON JUMALASTA 2/4: JUMALA ON RAKKAUS

 Tämä kirjoittamani neliosainen artikkelisarja on alunperin ilmestynyt Kristiyhteisö-lehdessä, osa 2  numerossa 3/2004, ja sitä on hieman laajennettu nettijulkaisua varten.

Julkisuudessa käydyssä keskustelussa homojen oikeuksista unohdetaan yleensä tosiasia, että pohjimmiltaan ei ole kysymys sukupuolista ja seksistä, vaan ihmisistä ja rakkaudesta!
Sukupuolisuus on ikäänkuin luonnon pakosta sytyttänyt meissä rakkauden. Me käymme rakkauden koulua ja rakkauden täytyy alkaa niistä, jotka ovat meitä lähinnä. Se ei pelkää aistillisia ilmaisumuotoja, mutta sen olemus ei niihin tyhjenny. Kristillinen etiikka puhuu rakkaudesta klassisin termein:
epitymia - lipido, halu seksuaaliseen täyttymykseen;
eros - kahden rakastavaisen välinen rakkaus;
filia - sukulaisuuteen ja ystävyyteen perustuva rakkaus;
agape - jumalallinen rakkaus, joka antaa itsensä vapaasti odottamatta vastalahjaa; mitä Jumala rakastaa, tulee rakkauden arvoiseksi, koska Jumala rakastaa sitä!
Eri asteet rakkaudessa ovat askelmia, joita nousemme, ja ne myös tarvitsevat toisiaan; mitä olisi rakkaus kahden ihmisen välillä ilman ystävyyttä ja vapautta itsekkäästä omistushalusta?
Kun Kristus ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyy opetuslapsilleen ja kysyy Pietarilta, "Rakastatko minua enemmän kuin nämä?", evankeliumi käyttää sanaa "agape", eli Kristuksen kysymys lähtee agape-rakkaudesta, mutta Pietari ei siihen yllä, vaan vastaa filia-rakkaudesta käsin: "Rakastan, Herra, sinä tiedät, että olet minulle rakas." Samoin käy kun Herra toistaa kysymyksensä. Kolmannella kerralla Kristus tulle Pietaria vastaan filia-rakkauden tasolle.

Kristus sanoi jokaiselle meistä, "Te olette maailman valo"; rakkauden ihme on se, että kun kaksi valoa tulee yhdeksi, tuo yksi valo kirkastaa maailmaa enemmän kuin kaksi. Kaksi ihmistä, edessä ainoastaan yksi elämä, ulkoisesti erillään, yhdistettynä hengessä, kuten on Jumalan ja ihmisen todellinen luonto. Jumala teki kanssamme Uuden Liiton Kristuksessa, ja Kristuksen rakkautta me pyrimme ruumiillistamaan Hänen käskynsä mukaan: "Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut." (Joh.13:34)
Myös homoseksuaalien tulee voida rakastaa toisiaan avoimesti vailla pelkoa, iloisena merkkinä Jumalan uudesta luomistyöstä oikeudenmukaisuudessa, rakkaudessa ja rauhassa, Kristuksen kautta.

"Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa." (1 Joh.3:18)
Vain harvat tuntevat rakkauden tarpeeksi hyvin - ei hyödyttömänä tunteena tai mielen toivomuksena - ilmaistakseen sitä joka päivä teoissa, kuten Kristus ilmaisi rakkautensa äärimmäisenä uhritekona. Tunne on toki tärkeä, mutta vain yksi rakkauden aspekti ja välillä ehkä harhaanjohtavakin. Rakkaudella on tuntomerkkejä, joita saavuttaaksemme meidän täytyy kasvattaa itseämme:
"Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii."
(1 Kor.13:4-7)

Parisuhde on paras koulu tosi ihmisyyteen. Voimme kasvaa rakkaudessa, ja myös rakkaus kasvaa ymmärryksessä ja epäitsekkyydessä. Meidän täytyy vain löytää sisimmästämme rohkeus ja vakaumus vastustaa monia kuolemia, joiden kautta rakkaus voi kuolla, ottaa riski ja hyväksyä tuon rakkauden haavoittuvuus yhä uudelleen ja uudelleen; rohkeus rakastaa toista, ei ainoastaan sellaisina kuin nyt olemme, vaan sellaisina, joiksi olemme tuleva...

Rakkaus on se uusi virike, jonka Kristus toi maailmaan, rakkaus on maan kehityksen päämäärä! Jos usko voi siirtää vuoria, mitä voikaan rakkaus, tuo kaikista suurin, jota ilman emme ole mitään? Vaikka usko ja toivokin katoaisivat, rakkaus pysyy iäti - se on maailmankaikkeuden alkuvoima!

Ei kommentteja:

Klikkaamalla banneria pääset kyseiselle sivulle: