Sivut

"Resurget sol fugiens"?

Tämä minua koskettanut lause, jonka olen omaksunut motokseni, on peräisin Pekka Ervastin romaanista Haaveilija:
- Olkoon liittomme nimi Resurget. Ihanne oli kadonnut silmistäni, mutta se tuli takaisin. Niin uskon edeskinpäin, että jos ihanne himmenee hetkeksi, niin se kirkastuu taas. Ja resurget merkitsee: se on nouseva jälleen.
Ja olkoon tunnuslauseemme: resurget sol fugiens, vielä paistaa pakeneva päivä, sillä aurinko on elämää suovan ihanteen symboli. Niis kestäköön liittomme läpi elämän, ja auttakoon meitä totuuden ja hyvyyden ihanne. Olkoon elämämme kuin pyhiinvaellus luvattua, toivottua maata kohti, ja jos joskus taipaleella eksymme oikealta tieltä, muistakaamme, että yön synkimmänkin jälkeen päivä koittaa, muistakaamme liittomme tunnuslausetta: Resurget sol fugiens.

Kenelle tämä EI ole tarkoitettu...

...Hänelle, joka kulkee laput silmillä läpi elämän, nähden vain oman tiensä ja kuvitellen, että se sopii kaikille - tai mikä vielä pahempaa, on ainoa oikea!
Hänelle, joka näkee syntiä ja harhaoppia erilaisissa elämäntavoissa ja katsomuksissa ja tuomitsee kanssaihmisiään helvettiin!
Nykyajan kirjanoppineille ja fariseuksille! Teille minulla ei ole muuta sanottavaa kuin: jättäkää minut rauhaan "toivottomana tapauksena"! Jos haluat kertoa minulle, että olen "Perkeleestä" tms., säästäkäämme toisiltamme aikaa ja vaivaa!
ÄLKÄÄ SIIS VAIVAUTUKO KOMMENTOIMAAN KIRJOITUKSIANI - kommentit vaativat minun hyväksyntäni näkyäkseen! Olemme yhtä mieltä vain siitä, että meillä ei ole mitään yhteistä, joten eiköhän jätetä asia siihen. "Keskustelu" (lue: väittely) kanssanne on turhaa: minä en pyri käännyttämään ketään jonka mielestä kristinusko on tietynlainen oppirakennelma ja homoseksuaalisuus on syntiä - suuntaan sanomani niille, jotka jo ajattelevat samalla tavoin, ja voivat saada vahvistusta tai lisävalaistusta. Kenenkään ei ole pakko lukea blogejani - miksi siis kiusaatte itseänne? En minäkään lue teidän sepustuksianne.

Koetelkaa kaikkea

Olen koonnut tähän blogiin ajatuksia, jotka ovat auttaneet minua itseäni paremmin ymmärtämään kristillisiä totuuksia, ainakin jossain vaiheessa matkaani; ei niin että välttämättä olisin pitäytynyt kaikissa käsityksissä joita olen kirjannut ylös. Enkä missään tapauksessa esitä niitä ehdottomasti hyväksyttävinä dogmeina, vaan haluan vain tarjota ajattelemisen aihetta - ja kenties uusia oivalluksia. Paavali on muotoillut tämän periaatteeksi: "Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää" (1 Tess.5:21). Ja myös hän sanoi: "Henki tutkii kaiken, myös Jumalan syvimmät salaisuudet" (1 Kor.2:10). Sillä: "Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden" (Joh.16:13). Tarvitaan vain suuri sydän ja avoin mieli. Huomattava on myös, etten kaikissa asioissa ole halunnut esittää yhtenäistä teoriaa, esim. pahan ongelmaan yhtä selkeää ratkaisua, tai mitä kristittynä oleminen tarkoittaa.

Koska kirjoituksia on rajallinen määrä, olen nyt koonnut niistä linkkiluettelon viereiseen sivupalkkiin, jotta näet yhdellä silmäyksellä kaikki otsikot ja voit helposti vilkaista haluamaasi kirjoitusta!

9.8.07

Vuorisaarna ja moraali

Kristinuskon etiikka löytyy Matteuksen evankeliumin vuorisaarnasta: "Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille...mutta minä sanon teille", jonka viiteen jalokiveen (hyvyys, puhtaus, totuus, rauha, rakkaus) sisältyvät kyllä Mooseksen kymmenen käskyä, mutta syvempinä, vaativampina. Pekka Ervast on ne lyhtentänyt tähän tapaan:
1. Älä suutu (ei vain käytöstä hilliten, vaan sydämessä).
2. Älä ajatuksissakaan ole epäpuhdas.
3. Älä vanno (vaan pysy aina totuudessa, niin ei tarvitse vannoa).
4. Älä vastusta pahaa (pahalla).
5. Älä sodi, vaan rakasta kaikkia ihmisiä.

Ervast on käsitellyt aihetta lukemattomissa kirjoissaan perusteellisesti (esim. Vuorisaarna & Jeesuksen salakoulu). Hän piti tätä koko kristinuskon ydinasiana Leo Tolstoin tapaan, mutta itse näen siinä vaaran langeta erään sortin fundamentalismiin: hokemalla uusia, ulkoaopittuja moraalisääntöjä ollaan edelleen vanhassa liitossa. Sen täytyy tulla vapaudessa sisältäpäin; ihmisen itsensä on tultava itselleen laiksi, niin kuin Paavali sanoo - lain täytyy olla kirjoitettuna sydämeemme. Myös Pekka Ervast sanoo, että kun imemme vuorisaarnan elämänohjeet vereemme, yhdistymme Kristuksen vereen, hänen auraansa.

"Mutta Minä sanon teille..." Kristus ei sano tätä vain omissa nimissään vaan jokaisen inhimillisen minän nimissä. Lain taso jätetään taakse ja astutaan minuuden ja vapauden tasolle.(1
Vuorisaarnan sanoma on sisäisen muuntumisen sanoma, tulevaisuuden ihmisyyden sanoma. Se viittaa ihmisen mahdollisuuksiin, ihmisen tietoisuuden huippuun. Vuorisaarnan käskyt ovat lupauksia, ihanteita. Niihin sisältyy uusi rakkauskäsite - ne lävistävät itsekkyyden panssarin. Kymmenen käskyä - esim. "älä tapa" - koskevat ulkonaista elämää. Kristus osoittaa ihanteen sisäisen ihmisen kannalta, ollen itse esikuva. Saamme itse valita tahdommeko kuulua kansanjoukkoon vai opetuslasten joukkoon.

Esim. vuorisaarnan kulmakiven, pahan vastustamattomuuden radikaali sanoma meille on, että sen sijaan että tuhlaisimme energiaamme toivottomaan kamppailuun pahaa vastaan itsessämme ja muissa, meidän tarvitsee vain vahvistaa hyvää itsessämme ja olla esimerkkinä muille. Hyvä ei taistele, se voittaa!
Kristus yksiselitteisesti kieltää seuraajiltaan sotimisen, mutta tiedämme kuinka paljon pahaa hänen nimissään on tehty, kuten hän näki ennalta sanoessaan, ettei tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Alkukristityt olivat tässä hyvin johdonmukaisia, marttyyrikuolemaan saakka, mutta ei kestänyt kauankaan, kun kristinuskosta tuli valtionuskonto 325 ja kirkko valtaansa pönkittääkseen teki kompromissin valtion kanssa. Rooman valtakunnassa vallitsi uskonnonvapaus, mutta alkukristittyjen rike oli kieltäytyä lippuvalasta ja sotapalveluksesta. Kirkkoisistä esim. Tertullianus (160-240) sanoi: "Kuinka kristitty voi tehdä sotapalvelusta, kuinka hän voi esiintyä sotamiehenä ilman miekkaa, kun kerran Herra on ottanut häneltä miekan? Sotamiesten tullessaan kristityiksi täytyy luopua sotapalveluksesta."(2
"Jos joku katekumeeni tai uskovainen tahtoo sotilaaksi käännytettäköön hänet pois. Kristityn sotilaan ei tule tappaa, ei vaikka häntä käskettäisiinkin. Kristityn ei pidä vapaaehtoisesti ryhtyä sotilaaksi. Se, joka kantaa miekkaa, pitäköön huolta, ettei hän vuodata verta. Jos vuodattaa verta, hän ei saa osallistua sakramentteihin." (Pyhän Hippolytoksen laatimista kanonisista määräyksistä)(3
"Jos sinut on luetteloitu Taivaan kirjoihin, Taivas on sinun isänmaasi ja Jumala lainsäätäjäsi. Ja mitkä ovat Hänen lakinsa? Älä tapa. Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Joka lyö sinua poskelle, käännä hänelle toinenkin poski." (Klemens Aleksandrialainen)(3
"Menneinä aikoina pakanat ja barbaarit sotivat. Mutta kun he oppivat Kristuksen opetuksen, he olivat kyllin viisaita lopettaakseen väkivaltaisuudet. Nyt he eivät enää välitä sodasta. Heillä on sydämessään pysyvä rauha ja ystävällisyys." (Pyhittäjä Athanasios Suuri)(3
Myöskään Origeneksen mukaan kristityt eivät voineet kantaa asetta. Käsitys oikeutetusta sodasta hyväksyttiin lännen kirkossa Augustinuksen ja Tuomas Akvinolaisen kirjoitusten pohjalta.

Kun Saksin vaaliruhtinas Fredrik Viisas ja veljensä Juhana epäröivät käyttää asevoimaa v. 1525 talonpoikaiskapinan kukistamiseen, Luther leimasi kapinan nousuksi Jumalaa vastaan. Ruhtinaiden oli hänen mukaansa siksi karaistava mielensä, hoidettava virkansa ja kukistettava kapina. Tämä lujitti edelleen ruhtinaiden luottamusta Lutheriin ja hänen arvovaltansa kasvoi.
Jos Jumalan nimissä siunataan aseita ja sotajoukkoja ja rukoillaan voittoa taistelussa, rukous kääntyy vastakohdakseen - siitä tulee silkkaa mustaa magiaa!
Kun Abraham Lincolnilta kysyttiin ennen taistelua, oliko Jumala hänen puolellaan, Lincolnin kerrotaan vastanneen: "Kysymys kuuluu, olemmeko me Jumalan puolella."

Rudolf Steinerin mukaan tavallisen tietoisuutemme laajassa ympäristössä on kaksi asiaa, jotka vievät ihmisen ulos hänen tavallisesta arkitietoisuudestaan; ne ovat moraalisia kokemuksia - myötätunto ja omatunto. Jos kehitämme myötätuntoa, rakkautta, empatiaa toista sielua kohtaan, koemme itsessämme kykymme mukaan muuta kuin sitä, mikä meitä itseämme koskettaa - koemme tuon toisen sielun ilot, tuskat, kärsimykset ja mieliteot, olemme sisällä toisessa sielussa.
Ihmisen moraalin astemittarina voi suorastaan pitää sitä, miten pitkään hän kykenee pitämään tietoisuuttaan täysin toimivana tilassa, jossa hänen ei ole määrä kokea omia kärsimyksiään ja ilojaan, vaan toisen sielun kärsimykset ja ilot. Moraalin puutteellisuutta on nimenomaan se, että tietoisuus tuntee toisen sielun kärsimysten ja ilojen turruttavan itsensä.
Toinen moraalinen kokemus joka vie meidät yli tavallisen tietoisuutemme on omatunto. Mitä ikinä teemme tai jätämme tekemättä, mitä ikinä rakastamme tai inhoamme, ulkopuoleltamme meille puhuu ehkä saamamme kasvatus tai sosiaaliset syyt, mutta omatuntomme ei koskaan puhu ulkopuoleltamme. Omatunto on tullut meihin siitä maailmasta, josta käsin puhutaan tänne meidän havaintomaailmaamme. Kaikki havaintomaailmassamme sattuneet virheet korjaa omatuntomme yliaistisine vaatimuksineen, silloin kun on toimintavirikkeiden aika. Ja jälleen on kysymys moraalin puutteellisuudesta, jos meidän sielumme, jossa omantunnon pitäisi puhua, joutuu eräänlaiseen unitilaan eikä kuule omantunnon ääntä, vaan kuuntelee vain sitä mikä aistimaailmassa puhuu toimintavirikkeille sympatian tai antipatian vaikutuksesta.

Levin kirjassa
Jeesuksen Kristuksen henkinen evankeliumi, jota en pidä minkäänlaisena auktoriteettina mutta joka sisältää monia hyviä ajatuksia, sanotaan:
"Omaatuntoa voidaan opettaa. Toisen omatunto käskee tekemään sellaista, mitä toisen kieltää. Mikä minulle on syntiä, ei tarvitse olla teille syntiä. Teidän asemanne elämässä määrää mikä on syntiä. Hyvän arvo vaihtelee; monet seikat vaikuttavat sekä hyvän että pahan arvoon. Toinen paastoaa hartain mielin ja on siunattu. Toinen paastoaa teeskennellen hartautta ja on kirottu. Te ette voi valmistaa vuodetta, joka soveltuisi jokaiselle. Jos voitte valmistaa itsellenne sopivan vuoteen, niin olette tehneet hyvin."
Jeesus sanoi, "Olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset." Kun havaitsee olevansa kasvokkain yksilön tai ryhmän kanssa, joka edustaa elämää tuhoavia voimia, tulee soveltaa Jeesuksen antaman neuvon edellistä osaa ja olla viisas kuin käärme. Jos on niiden joukossa, jotka edustavat rakentavaa puolta, on varaa olla viaton kuin kyyhkynen. Suvaitsevaisuutesi puiteissa voit päättävästi tehdä velvollisuutesi sen mukaan kuin terve järki vaatii.(2

(1 Emil Bock: Ne kolme vuotta. Kirjokanta Oy 2008. (2 Pekka Ervast: Kristinusko ja maailmanrauha. Ihmisyyden tunnustajat 2004. (2 Paul Brunton: Totuuden jäljillä. Karisto Oy 2005. (3 Pyhien isien opetuksia elämän eri aloilta. Ortodoksinen opiskelijaliitto 1988.

Ei kommentteja:

Palautetta lukijoilta

Päivitetty 16.1.2009
Palaute on aina tervetullutta, ja pidätän oikeuden julkaista siitä parhaita paloja, anonyymisti.

"Ilahduttavat sivut sinulla."

"Halusin vain kiittää tuosta Homo Spiritus-blogista, sai sekä hymyilemään että ajattelemaan että nauramaan."

"Olenhan useat kerrat Isä meidän-rukouksen joukossa ääneen lausunut, mutta vasta nyt sinulta saadun herätteen kautta aloin todella pohtia sen sisältöä. Et siis ole tehnyt turhaa työtä. Ainakin yksi on opetustasi kaivannut." (Koskee blogia Christus Mysticus)

"Sinulla on sana hyvin hallussa."

"...En ole homo enkä oikeastaan kristittykään... kuitenkin uskon että olet oivaltanut jotain, tulin tähän tulokseen jo www sivujasi hetken katseltuani."

"...Tarkemmin keskityin 'elämäntarinaasi', joka oli mielestäni mielenkiintoinen ja tahdon kiittää sinua avoimesta asenteestasi... Työsi ei mene hukkaan!"

"Wow mitkä blogit!"

"... Kiitos myös Sinulle blogistasi!!!
- Yhdyn täysin rinnoin elämänkatsomuksellisen sielunveljeni (Sinä, Marko) kirjoituksiin!!!"

"Hi, Marko--I enjoyed your blog entry on Bulgakov's The Holy Grail and The Eucharist. I have called attention to this at the Bulgakov community on LiveJournal (link below) as readers
of the Bulgakov journal will also be interested in what you have written." (Koskee blogia Via Veritas Vita)

Olen tosi iloinen, että suomesta löytyy tuon uskomuksen ääneen kertojia, että on harras kristitty Jeesuksen löytäneenä, mutta näkee kaiken syvemmässä valossa ja osaa yhdistää ns. mikro makro kosmoksen. Antaa tilaa sille hengelle, että voi tutkia ja kuunnella kokonaisuuksia. Mun mielestä tää kokemus kiteytyy niin hyvin siihen että: 'se jolla on silmät, se nähköön ja jolla korvat, se kuulkoon'

"Olen tässä lueskellut blogejasi ja täytyy sanoa, että mahtavaa tekstiä! Viime aikoina olen joutunut pohtimaan, mitä usko todella merkitsee minulle; kirjoituksistasi olen löytänyt vastaukset moniin mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin. Ei muuta kuin että jatka samaan malliin! :)"

"I have come across one of your web sites: Via Veritas Vita and very much enjoy the open and honest integration of Christianity and gay male sexuality."

Materiaalin käyttö

Materiaaliani saa käyttää - lähteeseen viitaten ja minulle ilmoittaen - poikkeuksena kaikenlaiset uskonnolliset tms. keskustelupalstat, joita inhoan yli kaiken - eikä missään tapauksessa sellaisessa yhteydessä jossa sanomaani käytetään esimerkkinä edustamiani asioita vastaan!!!

(Tarkistan aika ajoin backlink checkerillä mihin kirjoituksiani on mahdollisesti linkitetty.)

Jos tunnet jonkun, jolle voisit suositella blogejani, olisitko niin ystävällinen! Kiitos mielenkiinnostasi! :)