9.8.07

Ylösnousemus, taivaaseen astuminen ja toinen tuleminen

Torinon käärinliinaa on tutkittu tarkemmin kuin mitään muuta menneisyyden reliikkiä kaikin nykyaikaisin menetelmin. Uusimmat tutkimukset viittaavat vahvasti aitoperäisyyteen. Käärinliinan vainajahahmon syntymekanismi on kuitenkin yhä arvoitus, jota tiede ei ole pystynyt selittämään. Pahoin ruoskitun, ristiinnaulitsemishaavoin runnellun miehen hahmo vastaa evankeliumien kuvausta Jeesuksen kärsimyshistoriasta(1.
Evankeliumeista näemme prosessin etenevän: välittömästi ylösnousemuksensa jälkeen Kristus sanoo Maria Magdaleenalle, "Älä koske minuun". Myöhemmin Hän kehottaa epäilevää Tuomasta koskemaan haavojaan.
Ylösnousemusruumiinsa
Hän kykeni tiivistämään käsin kosketeltavaksi saakka, ja silti kulki seinien läpi. Origeneen mukaan Jeesuksen jumalallisen ylösnousmusruumiin saattoivat nähdä vain ne, jotka olivat osallisia sellaisista asioista.
Opetuslapset eivät heti tunnista Herraansa, Hän on muuttunut. Maria Magdaleena luulee Häntä ensin puutarhuriksi - itseasiassa nähden Hänen varsinaisen olemuksensa "maailman puutarhurina". "Maria kääntyi" viittaa tietoisuuden liikkeeseen; hän tunnisti Kristuksen äänestä, inspiraation tasolla, Hänen puhutellessaan Mariaa nimeltä. Ilmestyskirjan kuvauksessa Hän on kasvanut kosmisiin mittoihin.
"Tyhjä hauta merkitsee: Älkää katsoko Jeesus-ihmiseen! Te ette seiso jonkin suuren pyhän ihmisen haudalla. Katsokaa Kristukseen! Hän on kosmis-jumalallinen olento."(6

Isä Sergei Bulgakov (1871-1944), ortodoksipappi, painottaa vahvasti tosiasiaa, että taivaaseen astumisesta kertoo vain kaksi evankelistaa, lyhyesti Markus ja laajemmin Luukas (sekä evankeliumissa että apostolien teoissa). Matteuksen evankeliumi vaikenee tästä: sen sijaan se päättyy Herran juhlalliseen lupaukseen, että Hän on kanssamme maailman loppuun asti (Matt.28:20).
Johanneksella on viittaus lähtöön Isän luo ainoastaan jäähyväispuheissa. Bulgakovin johtopäätös on, että tämä pakottaa meidät ajattelemaan kahden todistuksen olevan samanarvoiset tai jokatapauksessa yhteensopivat: Herra viipyy maan päällä "maailman loppuun asti" ja samanaikaisesti "istuu Isän oikealla puolella", vanhan uskontunnustuksen mukaan(2. Oikea on perinteisesti aktiivinen puoli verrattuna passiiviseen vasempaan. Kristus on liittynyt siihen Isän puoleen, joka aktiivisesti kurkottaa maan maailmaan. Paavalille Hän ilmestyi taivaaseen astumisensa jälkeen. Jos Kristus olisi mennyt pois, se tekisi tyhjäksi Hänen inkarnaationsa.
Taivaaseen astuessaan Kristus liittyy maan elämänvoimiin pilvien alueella. Pilvet leijailevat taivaan ja maan välillä, ne kuuluvat molempiin maailmoihin. Hänen ylösnousemusruumiinsa haihtui opetuslasten silmien edessä elämänvoimien pilveksi ja helluntaina elämänvoimien liekit ilmestyivät apostolien yläpuolelle, aivan kuten Vanhassa Testamentissa Herra kulki israelilaisten edellä päivällä pilvipatsaassa ja yöllä tulipatsaassa (2 Moos. 13:21-22). Hänen ylösnousemusruumiinsa saavutti täyden kapasiteettinsa, laajeten sekä taivaaseen että maahan päin - Hän on läsnä kaikkialla samanaikaisesti: "Hän on tästä ajasta alkaen taivasvoimien Herra maan päällä", sanoo Kristiyhteisön uskontunnustus, ja helatorstain aikarukous lisää, että Hän "kirkastaa maan olevuuden taivaan olevuudella." Kuollessaan ja noustessaan ylös, Kristus kutoi yhteen ihmisyytensä ja jumaluutensa, yhdisti maan ja taivaan. Taivaaseen astumisessa luotiin uusi sfääri: taivas leviää maan päälle sakramenttien kautta. Taivaaseen astuminen on tien avaamista: ihmisenä taivaaseen nousevassa Kristuksessa ihmisluonnolle avautuu pääsy korkeuteen. Kuten Hänen inkarnaationsa vaikutti ympäröivään luontoon - ihmeteot, Beetlehemin tähti, auringonpimennys, maanjäristys - se parantaa sisäisesti ihmisluonnon, joka ilmestyy uutena luomuksena "uuden taivaan" alla, "uuden maan" päällä, toteaa Bulgakov(2.
Kristus toi kuolemallaan uuden impulssin itse fyysiseen aineeseen, sillä kun hänen kylkensä lävistettiin ristillä, veri ja vesi jotka vuotivat haavasta maahan, lisäsivät siihen uuden voiman. Tämä on tehnyt työtään kuin siemen maassa viimeiset 2000 vuotta. Meille ihmisille annettiin fyysiseen ruumiiseemme jotain mitä meillä ei koskaan aiemmin ollut. Jeesuksessa Kristuksessa näemme kuvan Jumalan Pojasta ihmishahmossa ja voiman toteuttaa tämä poikuus itsessämme. Ylösnousemus antoi meille voiman muuntaa ja lunastaa fyysiset ruumiimme, toteuttaaksemme henkisen identiteettimme, ensin mielessä, myöhemmin olemuksemme joka osassa(3.

Pääsiäisajatus on on kristillisen uskon sydän ja varsinainen lähde. Paavalin sanat: "Ellei Kristus olisi ylösnoussut, olisi meidän uskomme turha", oikeuttavat suorastaan sanomaan kristinuskoa Ylösnousseen uskonnoksi. Kristillisellä hurskaudella ei lopulta ole muuta päämäärää kuin vaalia vuoropuhelua ylösnousseen Kristuksen kanssa. Kristusta ei ole etsittävä menneisyydestä eikä tulevaisuudesta vaan välittömästi tästä hetkestä. Hänen alueensa ei ole jossain tuonpuolisessa, vaan hän on meitä lähellä tässä maailmassa, jossa myös me elämme.(6

"Koska Kristus astuu meihin uhrinsa kautta ja sallii tuon uhrin jatkaa työtään 'meissä' ja 'meidän kauttamme', hän tekee meidät kuninkaiksi ja papeiksi, kuten Apokalypsi sanoo. Kristuksen kuninkaallinen voima meissä sallii meidän sanoa: 'Minä olen'. Kristuksen papillinen toiminta meissä sallii meidän asettaa tämän 'Minän' jumalallisen käyttöön." - Rudolf Frieling

"Voitaisiin sanoa, että seitsemän Minä Olen-lausetta Kristus antoi meille 'kuvauksena' itsestään kosmisena henkenä, kosmisena Minänä, joka on jokaisen yksilöllisen ihmisen hengen arkkityyppi. Kun Hän kutsuu Itseään 'Maailman Valoksi', meidän pitäisi ottaa tämä kirjaimellisesti ja tietää, että ilman Kristusta maailmasta olisi tullut hyvin pimeä paikka. Kuitenkin Kristus yhdisti Itsensä maahan ja antoi jokaiselle ihmiselle 'kipinän' Itsestään: meidän oma Minämme on osa Hänen Minästään. Tällä tavoin me kaikki kannamme meissä tämän kipinän kätkettyjen ominaisuuksien kehittämisen potentiaalia. Meillä jokaisella on potentiaalia tulla 'Maailman Valoksi', edellyttäen että me haluamme työstää sitä. Tällä tavoin Kristus seisoo täydellisyyden esimerkkinä, johon voimme pyrkiä." - Philip Mees
Kristuksen täytyi vetäytyä pois, ettei tekisi opetuslapsia riippuvaisiksi itsestään. Hän oli seisonut ulkoapäin heidän edessään, nyt heissä alkoi sisäisen työstämisen ja kypsymisen prosessi: heidän täytyi tavoittaa Hänet ja liittyä Häneen sisältäpäin, sydäntensä omasta vapaasta voimasta.
Rudolf Steiner kuvaa, kuinka helluntaina kaikkiallinen rakkaus, joka Golgatalla on syntynyt maan päälle, sytyttää apostolit ja lämmittää heitä, Kristuksen teko herää eloon heidän sieluissaan. He kykenivät nyt näkemään jokaiseen sydämeen ja sieluun, sekä sanomaan juuri sen mitä kukin tarvitsi(4.
Parusia, toinen tuleminen, tarkoittaa oikeastaan läsnäoloa joka paljastuu. Hän tulee "pilvissä", kun ihmisyksilöt hengessä ottavat Hänet vastaan ja heidän sisäiset silmänsä avautuvat näkemään eteerisen Kristuksen. Myös Sergei Bulgakov sanoo, ettei toinen tuleminen ole saapumista yhdestä paikasta toiseen, "taivaasta maahan", vaan muutos ihmisissä(2.
Kristus haluaa ilmestyä ihmisen sisässä ja aloittaa uuden kehitysaskeleen ihmiskunnassa. Hän on tullut uuteen suhteeseen ihmiskuntaan ja uskonnolliseen elämään.

"Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle tämän tekojen mukaan. Totisesti: tässä joukossa on muutamia, jotka eivät kohtaa kuolemaa ennen kuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan valtakuntansa kuninkaana" (Matt.16:27-28). Heti tämän jälkeen seuraa kertomus kirkastumisesta: läsnä oli muutamia, jotka eivät olleet kuolleet ennen kuin näkivät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan, Mooses ja Elias enkeliolemuksineen vieressään. Kirkastuksen kokeminen on palkka, maksu tekojen mukaan. Jerusalemin temppelin hävitys on vain historiallinen symboli maailman koko kehityksestä. "Ei ole jäävä kiveä kiven päälle" (Luuk.24) - kaikki mikä aiemmin on ollut temppeliä maailmassa, hajotetaan. "Aurinko pimenee eikä kuu anna valoansa ja tähdet putoilevat taivaalta"; ihmiset suuntaavat havaintonsa materiaaliseen ulkoisuuteen. "Ihmisen Pojan merkki" taivaalla on vielä jotain aavistelevaa - kaikki ihmisarvon ja humaanisuuden vaatimukset nykypäivänä. "Taivaan pilvet", joiden päällä hän tulee, on mahdollisuuksien tila. "Salaman leimahdus" on valaistus. On voimia, jotka eivät ole Kristuksesta. Markus sanoo: "Monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä se olen'" (Mark.13:6). Minän herääminen, yksilön herääminen tietoiseksi itsestään, johtaa hajaannukseen - "sotien melske ja sanomat sodista". "Ihmisen Poika" on ihmiskunnan tulevaisuuden päämäärä.(5

(1 Juha Hiltunen. Aamulehti 23.12.2005. (2 Fr. Sergius Bulgakov: The Holy Grail & The Eucharist. Lindisfarne Books 1997. (3 www.ica.org.au (4 Rudolf Steiner: Viides evankeliumi. Suomen antroposofinen liitto 2002. (5 Rudolf Frieling, Kristiyhteisö-lehti 3-4/1991 ja Emil Bock, Kristiyhteisö-lehti 2&3/1995. (6 Emil Bock: Ne kolme vuotta. Kirjokanta Oy 2008.

Ei kommentteja:

Klikkaamalla banneria pääset kyseiselle sivulle: